Nyt vasta tässä, mutta eilen tosiaan meillä oli tämän syksyn viimeinen purku Jalkarannan osastoilla ja samana päivänä kävimme myös opiskelijoiden loppuarviointikeskusteluja. Ihan lyhyesti -hanke on mennyt hyvin ja oppimistulokset ovat olleet hyviä niin opiskelijoiden kuin hoitajienkin arvioimana. Herätteen aihe oli tärkeä ja mielenkiintoinen, keskustelu eteni hyvin ja oikeastaan melkeimpä parhaiten koko syksynä. Opiskelijat oikein nojasivat eteenpäin ja kävivät dialogia ja olivat löytäneet keskeisimmät asiat ja olipa mukana nyt jo hyvin myös näyttöön perustuvaa tietoakin hyvin. Aika meni taas todella nopeasti ja keskustelu oli hyvää; esitettiin mielipiteitä ja perusteluja, puhuttiin kokemuksista, esitettiin kysymyksiä toisille... Uskompa, että keskutelutilaisuus oli tärkeä jokaiselle, niin opiskelijalle, ohjaaville sairaanhoitajille kuin minullekin. Koen oppineeni paljon tänä syksynä ja arvostan kokemusta ja sitä, että sain olla mukana tässä. Sairaanhoitajien kommentit PBL menetelmästä ovat oleet arvokkaita. Tästä on hyvä jatkaa.

Syksyn PBL-istuntojen viimeinen purkutilaisuus

Tänään meillä oli syksyn PBL-istuntojen viimeinen purkutilaisuus ja aiheena saattohoito. Aloituksessa valittu puheenjohtaja Tatu oli sairastunut yllättäen ja niin jouduimme valitsemaan extempore uuden puheenjohtajan, joksi auliisti lupautui Henri. Hän hoiti tehtävänsä henrimäisen tyylikkäästi ja napakasti noudattaen Tatun ennakkoon tekemää asialistaa. Purkutilaisuus oli antoisaa keskustelua aihealueesta koko istunnon ajan. Opiskelijat olivat keränneet keskeistä teoreettista sisältöä ja löytäneet hyvin hoidollisen näkökulman aiheen käsittelyyn. He tekivät runsaasti kysymyksiä käytännön hoitotyöntekijöille asioista, jotka eivät olleet täysin teoreettiisesta aineksesta selkiytyneet ja istunnossa mukana olleet sairaanhoitajat toivat runsaasti sekä käytännön tietoutta että myös teoreettista lisätietoa jaettavaksi. Purkutilaisuus oli hyvin dialoginen. Kaikki olivat valmistautuneet erinomaisen hyvin tilanteeseen.

Hoitajien antaman palautteen mukaan ryhmä on syksyn aikana kehittynyt hyvin paljon niin keskisen teoreettisen aineksen etismisessä kuin hoidollisen käsittelytavankin oppimisessa. Näinhän on ollut myös tavoitteena. Tästä on hyvä jatkaa seuraavien hoitotyön opintojen työstämistä.

Viime viikon purkuistunnon tunnelmien purkaminen jäi paitsioon, kun lähdin istunnosta suoraan kohti kotia ja sitten lentokenttää, koska olin lähdossä palliatiivisen (oireenmukaisen) hoitotyön intensiivikurssille Frankfurtiin neljän hoitotyön opiskelijan kanssa. Viime viikkoinen purkuistunto oli kaikin puolin antoisa, vaikka painotus asioiden käsittelyssä pyrkikin olemaan Alzheimetin taudin oireiston puolella. Siinä lomassa tuli kuitenkin puhuttua myös hoitotyön keinoista Alzheimer-potilaan kohtaamisessa. Opiskelijat kyselivät ahkeraan hoitajilta käytännön hoitotyön keinoista ja näin syntyi hyvin opettavaista ja monipuolista keskustelua. Tutorina jouduin antamaan hyvän palautteen lisäksi muistutuspalautetta hoitotyön viimeisimmän tutkikmustiedon hyödyntämisen lisäämisestä.

Tänään meillä oli viimeisen herätteen aloitusistunto. Heräte oli kaksiosainen; dementiaa sairastavan kuolevan potilaan case ja hyvän kuoleman kehyskuvio by english. Aihe keskustelutti runsaasti ja opiskelijat antautuivat kyselemään runsaasti käytännön asioita hoitajilta. Vaikka sanojen tuottamiseen, ryhmittelyyn ja kysymysten asetteluun ei jäänytkään runsaasti aikaa, se riitti hyvin eli syvällinen keskustelu oli selkeästi tuottanut tulosta. Tunnelma istunnossa oli pohdiskeleva, välillä kriittinenkin ja ihanan myönteinen ja arvostava eli kaikinpuolin oppimista edistävä. Hyvä mieli jäi tutorina:)