Ensimmäisen herätteen purkutilanne Jalkarannassa

Tänään keskustelimme yhdessä ensimmäisestä herättestä ja purimme tehdyt kysymykset. Sairaanhoitajaopiskelijat nostivat esiin sitä kuinka vaikeaa on oppia hakemaan tietoa, verkon kautta on vielä hankalaa etsiä tietoa ja juuri kun on löytävinään niin - tiedosto ei aukea tai kyseessä onkin kirja joka sijaitsee jossakin saavuttamattomissa. Ja toisaalta tietoa on paljon, mutta mikä on nayttöön perustuvaa ja hyvää? Ja vielä se, että oman synteesin tekeminen on vielä työlästä. Alkuvaiheessa monesta tuntuu turvallisemmalta tukeutua kirjoihin. Mutta silti täytyy sanoa, että opiskelijat olivat tehneet paljon vaivaa ja opiskelleet tosissaan. Puhuttiin tiedonhaun yhteisestä harjoituksesta, joka järjestetään kolmannen herätteen yhteydessä. Juuri tämän tyyppinen apu tuntuu olevan tarpeen opintojen alussa. Purkutilanne oli oikein onnistunut, opiskelijat olivat löytäneet hyvää tietoa- josta riitti kysyttävää ja keskusteltavaa. Hienointa oli havaita me henki, ja asenne siitä että opiskeljaryhmä on päättänyt selvitä ja opettajan toivotaan pysyvän sivulla :) Kyllä sitä tunnistaa itsessään, että kun on kyseessä itselle tärkeä hanke ja opiskelijoiden ensimmäinen purku, että pyrkii itsekin siihen että he saavat hyvän onnistumisen kokemuksen - ja sitten auttaa vähän liikaakin tilanteiden eteenpäin viemiseksi. Mikä muu tuntui tänään erittäin hienolta, oli opiskelijoiden asenne oppimiseen ja ikääntyvän hoitotyötä/vanhuksen hoitamista kohtaan. Eli jos herätteen ja kysymysten pohdinta viimeeksi oli hankalaa, niin nyt ilmapiiri oli vapautunut ja keskusteleva. Lisäksi Sarah antoi lopussa upeasti kannustavaa palautetta kaikille. Hyvä opiskelijat, näin jatkakaa :) Muistiot kuvasimme Taskukouluun ja täytyykin heti huomenna käväistä katsomassa miltä ne vaikuttavat.