tiistai 10. marraskuuta 2009

Eritän -siis elän

Tänään on sitten keskusteltu ysköksistä ja pohdittu niiden sisintä olemusta ja laatua. Siis juuri jokin aika sitten palailin maanpinnalle purkuistunnosta. Ja jos joskus käy sellainen flow-ilmiö joka vie mennessään tilanteessa - niin tänään sellainen varman oli käynnissä siinä tilanteessa, jossa purimme herätteen oppimiskysymyksiä. Keskustelu on hyvin intensiivinen ja keskustelu oli todella upeaa. Lähden samalla linjalle kuin herättee tarkkailijana toiminut Heli, joka antoi tilanteesta yliöpositiivista palautetta. Mutta näinhän se oli. Iso kiitos kuuluu myös Kirsille, joka toimi loistavana puheenjohtajana ja Annalle, joka omalla huumorillaan ja kysyvällä asenteellaan toi paljon tilanteeseen. Tällaisen päivän jalkeen on hieman heikkoa löytää ongelmaperustaisesta oppimisesta kovasti negatiivista sanottavaa. Vaikka toki on myös sellaisia tilanteita, joissa keskustelu ei vain syty samalla tavalla kuin tänään.



Mikä tilanteesta sitten teki sellaisen? Aika moni asia. Opiskeljat olivat tehneet hyvää työtä tiedonhankinnassa, kysymykset olivat ehkä aika selkeät, tapahtui todella noviisin ja ekspertin välistä keskustelua asioista, kysyttiin paljon, pohdittiin paljon, asioita ihmeteltiin ja jäsennettiin yhdessä, kaikki osallistuivat ja toivat tilanteeseen oman kokemuksensa, osaamisensa ja tietonsa...



Jään tähän ajattelemaan sitä, että onneksi opettajan työkin voi olla näin antoisaa - edes joskus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti