Minä toimin edelleenkin hieman viiveellä eli vasta nyt oli aikaa pysähtyä kertomaan tunnelmia ja kokemuksia tiistain heräte 2 purkuistunnosta ja keskiviikon (eilisen) osastoilla pidetyistä taitopajoista.
Purkuistunto sujui mielestäni varsin antoisasti, vaikka etukäteen mietinkin, vastasivatko herätteen aloituksessa muodostetut kysymykset sittenkään opiskelijoiden todellisiin oppimistarpeisiin; hieman tällainen olo jäi aloitusistunnon tunnelmista. Opiskelijat olivat keränneet oikein hyvää ja tarpeellista tietoa vitaalitoiminnoista ja niiden normaaliarvoista, koska nehän muodostavat perustan, jotta sairaanhoitajana voi tarkkailla ja arvioida potilaan tilan muutosta.

Istunnon ilmapiiri oli rento ja opiskelijat tekivät tärkeitä kysymyksiä mukana olleille sairaanhoitajille. Välillä päästiin oikein antoisaan keskusteluun eri näkökulmista. Lopuksi olisi voinut vielä ehkä enemmänkin pysähtyä miettimään, miten haettua tietoa apuna käyttäen olisi lähdetty hoitamaan esimerkkipotilastamme.

Keskiviikon taitopajat olivat näin opettajan näkökulmasta oikein antoisia. Sai kerrankin keskittyä rauhassa käymään läpi valittuja taitoalueita ja opiskelijoilla oli aikaa harjoitella. Toisella osastolla oli harjoittelussa hieman kiireempi, mutta kaikki asiat ehdittiin sielläkin harjoitella, mitä tarvetta oli. Itselleni kuitenkin antaisin edelleenkin tehtäväksi tarkemman aikataulutuksen tekemisen; uusi toimintaympäristö antaa aina opettajallekin uusia haasteita ja seuraavan kerran osaan miettiä harjoitteiden rytmitystä paremmin. Opiskelijoiden innostus taitojen harjoitteluun oli käsinkosketeltava ja se on aina mitä parhainta palautetta opettajalle; vielä näin pitkänkin työkokemuksen jälkeen. Teidän kanssa on todella innostavaa tehdä työtä:)